Pienennä ekologista kuormaasi - vähennä ruokahävikkiä

Lihattoman lokakuun tarkoitus on hyvä, mutta itse olen pohtinut, olisiko luonnon kannalta kuitenkin merkittävämpää, jos kiinnittäisimme enemmän huomiota ruokahävikkiimme lihansyönnin sijaan. Kaikista meistä ei ole kasvissyöjiksi. Nimittäin, MTT:n tekemän tutkimuksen mukaan vuonna 2010 suomalaisessa kotitaloudessa syntyi ruokahävikkiä keskimäärin 23 kg/hlö/vuosi. Vaihtelu oli 0-160 kg/hlö/vuosi. Kaikkien kotitalouksien pois heitetty ruoka on yhteensä 120-160 miljoonaa kiloa vuosittain. Eniten pois heitetään nopeasti pilaantuvaa tuoreruokaa, sekä ruoanlaitosta että ruokailusta ylijäänyttä ruokaa. Roskiin joutuvat usein vihannekset, kotiruoka, maitotuotteet, leipä, hedelmät ja marjat. Lihaa, kalaa ja kananmunia onneksi heitettiin pois vähemmän.

Jos hävikkiin otetaan mukaan kotitalouksien lisäksi myös ravitsemispalvelut ja elintarviketeollisuus, nousee Suomen ruokahävikkimäärä 335-460 miljoonaan kiloon vuodessa, mikä henkilöä kohden olisi 62-86 kiloa turhaan tuotettua ruokaa vuodessa. Tämä vastaa suomalaisten keskimääräistä lihansyöntimäärää vuodessa.

Ehkäpä jokainen meistä voisi miettiä, kuinka vähentää omaa ruokahävikkiään. Marraskuu olkoon vaikka ruokahävikitön kuukausi - siihen voi ainakin pyrkiä. Ehkäpä ensi kuussa pidän kirjaa kaikesta syötävästä ruuasta, jonka heitän roskiin. Tietäisin ainakin, miten hyvä tai huono tilanne on itseni kohdalla.

Miten sitten vähentää ruokahävikkiä? Tässä siihen vinkkejä: 

 

• suunnittele vähintään muutaman päivän ruokalista etukäteen - tee ostoslista, pitäydy siinä
• osta vain tarvitsemasi - kaikkea ei tarvitse jatkuvasti olla kaapeissa; kaupat palvelevat meitä lähes kellon ympäri, päivittäin
• älä osta suuria ruokapakkauksia, jos et ole varma niiden menekistä
• pidä ruokakaapit järjestyksessä
• pidä välillä ruokakaappien tyhjennyspäiviä
• ole tietoinen, mitä pakastimesi, jääkaappisi ja muut ruokakaappisi sisältävät; käytä niiden antimia
• merkitse pakastettaviin ja muihin avattuihin, nopeasti pilaantuviin ruokiin päivämäärät
• hanki lisää peliaikaa pian pilaantuvan elintarvikkeen kanssa kypsentämällä ja jäähdyttämällä se
• käytä tähteet ja muut pian pilaantuvat ruoat hyödyksi
• säilytä ruoka oikein
• älä valmista ruokaa liikaa
• ota lautasellesi vain sen verran ruokaa, jonka aiot varmasti syödä
• varaudu matkusteluun - kaappiin on turha ostaa ruokaa pilaantumaan
• älä valitse ruokakaupasta aina hyllyn takimmaisinta tuotetta, jos etummaistenkin parasta ennen-päivämäärät sopivat
• kompostoi biojäte

Suomalaisten lihominen pysähtynyt

THL tiedotti tänään, että suomalaisten lihominen on vuosittaisen tutkimuksen (Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys) mukaan pysähtynyt. Tämä on hieno uutinen, Pekka Puskankin mielestä.

Tutkimuksen mukaan miehistä 58 % ja naisista 43 % oli ylipainoisia (BMI yli 25) vuonna 2012. Kaakkois-Suomessa ja Uudellamaalla asuivat hoikimmat aikuiset. Naisista yli neljäsosa sanoi olevansa dieetillä, kun miehistä vain noin kuudesosa. Liikunnan harrastaminen on hieman lisääntynyt ja tupakointi vähentynyt. Hurraa!

Kasvisten käyttö tämänkin tutkimuksen mukaan on lisääntynyt, kuten Finravinto2012-tutkimuksessa jo havaittiin. Tietystikään THL ei voi olla uutisoimatta negatiiviseen sävyyn, kuinka erilaisten voi-kasviöljy-levitteiden käyttö on lisääntynyt, vaikka jengin pitäisi käyttää margariineja.

THL:llä on tapana tehdä rasvasta, varsinkin tyydyttyneestä rasvasta, syyllinen kaikkeen pahaan. Finravinto2012-tutkimuksen tulosten pääuutinen oli, että tyydyttyneen rasvan, ja kokonaisrasvamääränkin, saanti oli noussut ja sen oletettiin olleen syynä kolesterolipitoisuuden nousuun. Mutta voisikohan painon pysähtymisen syynä olla osittain esim. rasvan kulutuksen lisääntyminen? Miksei yhtälailla tällaisia johtopäätöksiä voisi vetää näistä THL:n tutkimuksista?

THL:n tiedotteet muutenkin ovat usein hyvin negatiivisia, jopa syytteleviä, sävyiltään. Jotenkin luulen, että sellainen tiedottaminen ei mene perille henkilöillä, jotka eivät oikeasti tiedä terveellisestä ravitsemuksesta mitään. Sellainen luo vaan entistä enemmän vastarintaa. THL:n pitäisi tulla tavallisten ihmisten tasolle viestinnässä ja aloittaa jonkinlainen vuoropuhelu kanssamme, eikä vain luottaa auktoriteettiseen asemaansa. Kyllä se tyhmä kansa joskus uskoo, kun tarpeeksi kovaksi huudetaan teesejämme!

Yhtä kaikki, hienoa, jos tällainen trendi ihmisten painon kehityksessä jatkuu edelleen. Oli sen syynä sitten mikä tahansa.

Iltalehden Anja Nystén kirjoitti eilen (9.10.) asiallisen blogikirjoituksen rasvasodasta. Jospa rasvasota voitaisi julistaa päättyneeksi ja alkaa yhdessä levittää vihannesten ja marjojen ilosanomaa!

Hesarissa (10.10) toimittaja oli lihattoman lokakuun sijaan 3 viikon sokerittomalla dieetillä. Luulen, että monilla on samanlaisia kokemuksia sokerilakosta. Kun on ilman sokeria jonkin aikaa, ei sitä pian enää kaipaakaan. Vanhat lempiherkut maistuvat yllättäen aivan liian makeilta.

Samaan aikaan Hesarissa (10.10) kirjoitetaan, että lapsilla havaitaan jo samoja tauteja kuin aikuisillakin liikkumattomuuden takia. Tämä on huolestuttavaa. Ilahduttavasti Iltalehdessä (10.10) kirjoitetaan turkulaiskoulusta, jossa pulpetit on luokasta siirretty sivuun ja lapset saavat tehdä seisten töitä. Hauskaa olisi kuulla, miten tämä käytännössä onnistuu. Itsekin olen miettinyt, miten istumisaikaa tietokoneen ääressä saisi opiskeltaessa vähennettyä. Voisikohan korkea pöytä olla parempi ratkaisu? Surullista, että istumme itsemme sairaiksi. 

Siispä käydään välillä ulkona tietokoneella istumisen sijaan! Kivaa syksyistä loppuviikkoa kaikille!

"Liha pois lautaselta" - A-studio: Stream

A-studiossa professori Mikael Fogelholm ja verisuonikirurgi Taija Somppi keskustelemassa lihansyönnistä ja muusta ravitsemussuosituksiin liittyvästä. Ohjelman voi katsoa vielä 29 päivää täältä.

Jokainen voi itse arvioida, miten henkilöt pärjäsivät keskustelussa.

Ps. Vähän aikaa sitten muuten julkaistiin vuoden 2012 ennakkotiedot suomalaisesta ravintotaseesta. Sen mukaan lihan kulutus pysyi vuoden 2011 tasolla, eli 77,5 kg vuodessa/asukas. Possua dissataan ja nautaa sekä siipikarjaa suositaan verrattuna aiempiin vuosiin. Vuodesta 2000 lihan kokonaiskulutus taseen mukaan on lisääntynyt lähemmäs 10 kg/asukas. Monessa Euroopan maassa lihan kulutus on Suomea vielä korkeampaa, mutta esim. naapurimaista Virossa ja Norjassa lihaa syödään Suomea vähemmän. USA:ssa kulutus on jopa 120 kg/asukas vuodessa.

Pps. Jos moni kokeilee Riku Rantalan tavoin lihantonta lokakuuta, suosittelen menemään metsään ja hakemaan ilmaista lihan korviketta - eli sieniä! Niitä paistellessa ei ainakaan itselläni tule lihaa ikävä (vaikken lihatonta lokakuuta vietäkään; luomuliha-lokakuuta voisin harkita :) ).

Finravinto2012 alustavia tuloksia

Tänään on ollut ravitsemuksen osalta kiireinen viikko, kun pohjoismaisen ravitsemussuositusten kanssa samaan syssyyn ilmestyi tänään vielä alustavia tuloksia Finravinto2012-tutkimuksesta. Johan oli jo aikakin. 

Finravinto2012-tutkimus on siis poikkileikkaustutkimus, joka on tehty tietyin väliajoin Suomessa. Mukana on muutamia kaupunkeja ympäri maata. Poikkileikkaustutkimuksessa voidaan tutkia väestöä tiettynä hetkenä. Sillä saadaan tietoa esim. tautiriskien ja tautien esiintymisestä, mutta mitään tietoa syy-seuraus-suhteesta poikkileikkaustutkimuksesta ei saada. Väärin on siis esimerkiksi sanoa, että karppauksen takia väestön kolesterolitaso on noussut. Finnravinto2012-tutkimuksen mukaan niin voimme vain arvailla. Tämän perusteella voimme luoda  uusia hypoteeseja, jotka pitää kuitenkin tutkia kokeellisilla tutkimusmenetelmillä.

No, iso uutinen  tietysti mediassa on, että tyydyttyneen (ns. kovan) rasvan osuus on noussut sitten Finravinto2007:n verrattuna. Sitä saadaan noin 15 E%, kun suositus olisi 10E%. Samalla myös rasvan kulutus yleisesti on noussut ja myös tyydyttymättömien rasvahappojen saanti. Myös energian kokonaissaanti on hieman noussut, mikä ei tietenkään ole hyväksi. Muistaakseni aiemmin kuitenkin uutisoitiin, että painonnousu on pysähtynyt suomalaisten keskuudessa. Huonoa on, että sokerin saanti ei ole juurikaan laskenut ja kuidun saanti on vähentynyt. Kasvisten ja marjojen syöntiä olisi siis syytä lisätä edelleen. Unohtamatta niitä pähkinöitä ja siemeniä.

Vitamiinien ja kivennäisainiden osalta saannit olivat keskimäärin riittäviä verrattuna ravitsemussuosituksiin. Kuitenkin naisilla folaatin ja raudan saantiin tulisi edelleen kiinnittää huomiota. Naiset, älkää siis unohtako lihan syöntiä! D-vitamiinin saanti oli noussut, mutta se ei tarkoita, että D-vitamiinivalmisteiden käytön voi nyt sitten unohtaa.

Ehkä karppaus-villitys toi kuitenkin jotain hyvää myös suomalaisten ruokavalioon; ehkäpä nyt ihmiset uskaltavat paremmin lorautella öljyä salaatteihinsa.

Uudet pohjoismaiset ravitsemussuositukset ovat täällä!

Tänään julkaistiin uudet pohjoismaiset ravitsemussuositukset. Vielä lopullista lehtistä ei ole saatavilla, mutta pääpiirteet ovat nyt tiedossa. 

Suosituksissa yritetään kiinnittää entistä enemmän huomiota ruokavalion kokonaisuuteen, kuin vain yksittäisiin ravintoaineisiin. Siltikin suosituksissa on edelleen tarkat energiaravintoaineiden, vitamiinien ja kivennäisaineiden saantisuositukset. Uusia suosituksia laatiessa neuvottelukunta kokosi monta tieteellistä, systemaattista katsausta, mikä on hienoa. Ovat tehneet valtavan työn suositusten eteen. Mukana suomalaisista olivat Mikael Fogelholm ja Ursula Schwab.

Suositukset on tarkoitettu väestötasolle, joten yksilön ruokavalion suunnitteluun suosituksia pitää käyttää varauksella. Olemmehan me kaikki yksilöitä myös ruokavalion suhteen.

Tässä Pohjoismaisten ravitsemussuositusten 2012 pääpiirtet:

 Rasvojen saannin vaihteluväli on 25 - 40 % E% (ennen 25 -35 E%), joista

• Kertatyydyttymättömiä rasvahappoja 10 – 20 E% (ennen 10-15 E%)
• Tyydyttynäitä rasvahappoja 10 E% (ennen n. 10 E%) ja monityydyttymättömiä rasvahappoja 5-10 E%, jossa ainakin 1 E% omega-3-rasvahappoja (ennen vähintään 0,5 E%)
• Transrasvahappojen saannin tulee olla mahdollisimman vähäistä (ennen yhdistetty tyydyttyneiden rasvahappojen kanssa)

Hiilihydraattien saannin vaihteluväli on 45 – 60 E% (ennen 50-60 E%), joista

• Lisätyn sokerin saannin tulee olla alle 10 E%
• Ravintokuitua tulisi saada vähintään 25 -35 g/pv (> 3 g/MJ) luonnollisista kuitupitoisista ruoista kuten täysjyväviljasta, marjoista ja hedelmistä, kasviksista sekä palkokasveista.  

Proteiinin saannin vaihteluväli on 10- 20 E% ja suositus annetaan myös g/painokilo/pv.

D-vitamiinin saantisuositus on yli 2 -vuotiaille ja aikuisille (< 75 v.) 10 µg/pv (ennen 7,5 µg/pv), ja yli 75-vuotialle 20 µg/pv (ennen 10 µg/pv)

Seleenin saantisuositus on naisille 50 µg ja miehille 60 µg/pv (ennen 40 µg ja 50 µg/pv) ja raskaana oleville ja imettäville naisille 55 µg/pv (ennen 50 µg/pv)

Uutta Pohjoismaisissa ravitsemussuosituksissa oli liikunta-osio:

Aikuisten tulisi liikkua kohtuullisen kuormittavuuden teholla vähintään 150 minuuttia viikossa tai rasittavalla teholla 75 minuuttia viikossa. Lasten tulisi liikkua monipuolisesti vähintään 60 minuuttia päivässä.

Hienoa, että hiilareiden ja rasvan saannin osuutta energiansaannista on höllennetty. D-vitamiinin saantisuositusta oli myös syytä nostaa, mutta onko 10 µg/pv sekään riittävästi väestötasolla?

Uutena elintarvikkeena suosituksissa nostettiin esiin pähkinät ja siemet. Niiden käyttöä varmasti myös suomalaisten olisi vielä opeteltava enemmän. Myös kuidun saannin tärkeyttä korostetaan. Toivon, että suosituksissa tullaan myös korostamaan entistä enemmän vihannesten ja marjojen syöntiä. Niitä kun ei voi koskaan syödä liikaa.

Tyydyttyneen rasvan saantisuosituksiin ei tullut muutosta. Rasvaiset maitotuotteet neuvotaan vaihtamaan vähärasvaisiin. Tätä itse ihmettelen. Olen lueskellut paljon kohortti-tutkimuksia rasvaisten maitotuotteiden käytöstä ja yhteydestä sydän- ja verisuonitauteihin. Niiden perusteella ei voi sanoa, että olisi millään tavalla vakuuttavaa näyttöä, että rasvaiset maitotuotteet, kuten juusto, olisi terveydelle haitallista. Myös Fogelholm puhui rasvaisten maitotuotteiden puolesta painonhallinnassa. Schwab kuitenkin niputtaa kaiken tyydyttyneen rasvan samaan kategoriaan lähteestä huolimatta. On tutkimuksia, joissa juustosta saatu tyydyttynyt rasva ei ole todettu yhtä haitalliseksi kolesterolin kannalta kuin voista saatu tyydyttynyt rasva. 

Toinen ihmetyksen aihe on kaikenlaisen lihan demonisointi. Kuten tilaisuudessa tuli ilmi, ei ole riittävästi tietoa, että prosessoimaton ja prosessoitu liha olisivat yhtä haitallisia terveydelle. Kuitenkin suosituksissa nämä niputetaan yhteen. Mielestäni näin ei pitäisi tehdä ennen kuin toisin todistetaan. Lihaa syödään keskimäärin melko paljon Suomessa, mutta toivottavasti suosituksissa tarkennetaan, keiden lihansyöntiä olisi vähennettävä ja millaista lihaa. (Päivitys: Finravinto 2012-tutkimuksen mukaan naisten raudan saanti on liian alhaista. Ehkäpä naisten olisi syötävä lihaa nykyistä enemmän ja miesten ehkä vähennettävä?) Onko olemassa jokin optimaalinen lihansaantimäärä esim. viikossa? Tästä voi seurata, että esim. vanhukset, joiden proteiinin tarve on muita korkeampi painokiloa kohden, vähentävät entisestään lihan syöntiä. Liha on kuitenkin loistava välttämättömien aminohappojen saantilähde ja myös muiden ravintoaineiden. 

Seuraavina päivinä niin mediassa kuin sosiaalisessa mediassakin tullaan varmasti paljon puhumaan uusista pohjoismaisista ravitsemussuosituksissa. Mitään kovinkaan mullistavaa niissä ei kuitenkaan ollut. Toivottavasti ihmisille niistä olisi apua, kun pähkäilevät omaa ruokavaliotaan ja ehkäpä jopa yrittävät muuttaa sitä parempaan suuntaan. Toivon myös, että lopullisessa versiossa tulee olemaan jotain konkreettisia ehdotuksia, kuinka suositustenmukaisen ruokavalion voi koostaa. Ruokapyramidi alkaa olla aikansa elänyt ja vaikeasti sovellettava käytäntöön.Syömmehän me ruokaa, emme ravintoaineita.

Uudet pohjoismaalaiset ravitsemussuositukset

Tänään julkaistaan uudet pohjoismaalaiset ravitsemussuositukset. Julkaisutilaisuutta voi seurata suorana netistä täältä.

Toivottavasti suositukset jossain muotoa olisi luettavissa heti Nordenin sivuilta.

Luultavasti tammikuussa 2014 saamme ihmetellä uusia suomalaisia ravitsemussuosituksia.