Uudet pohjoismaiset ravitsemussuositukset ovat täällä!

Tänään julkaistiin uudet pohjoismaiset ravitsemussuositukset. Vielä lopullista lehtistä ei ole saatavilla, mutta pääpiirteet ovat nyt tiedossa. 

Suosituksissa yritetään kiinnittää entistä enemmän huomiota ruokavalion kokonaisuuteen, kuin vain yksittäisiin ravintoaineisiin. Siltikin suosituksissa on edelleen tarkat energiaravintoaineiden, vitamiinien ja kivennäisaineiden saantisuositukset. Uusia suosituksia laatiessa neuvottelukunta kokosi monta tieteellistä, systemaattista katsausta, mikä on hienoa. Ovat tehneet valtavan työn suositusten eteen. Mukana suomalaisista olivat Mikael Fogelholm ja Ursula Schwab.

Suositukset on tarkoitettu väestötasolle, joten yksilön ruokavalion suunnitteluun suosituksia pitää käyttää varauksella. Olemmehan me kaikki yksilöitä myös ruokavalion suhteen.

Tässä Pohjoismaisten ravitsemussuositusten 2012 pääpiirtet:

 Rasvojen saannin vaihteluväli on 25 - 40 % E% (ennen 25 -35 E%), joista

• Kertatyydyttymättömiä rasvahappoja 10 – 20 E% (ennen 10-15 E%)
• Tyydyttynäitä rasvahappoja 10 E% (ennen n. 10 E%) ja monityydyttymättömiä rasvahappoja 5-10 E%, jossa ainakin 1 E% omega-3-rasvahappoja (ennen vähintään 0,5 E%)
• Transrasvahappojen saannin tulee olla mahdollisimman vähäistä (ennen yhdistetty tyydyttyneiden rasvahappojen kanssa)

Hiilihydraattien saannin vaihteluväli on 45 – 60 E% (ennen 50-60 E%), joista

• Lisätyn sokerin saannin tulee olla alle 10 E%
• Ravintokuitua tulisi saada vähintään 25 -35 g/pv (> 3 g/MJ) luonnollisista kuitupitoisista ruoista kuten täysjyväviljasta, marjoista ja hedelmistä, kasviksista sekä palkokasveista.  

Proteiinin saannin vaihteluväli on 10- 20 E% ja suositus annetaan myös g/painokilo/pv.

D-vitamiinin saantisuositus on yli 2 -vuotiaille ja aikuisille (< 75 v.) 10 µg/pv (ennen 7,5 µg/pv), ja yli 75-vuotialle 20 µg/pv (ennen 10 µg/pv)

Seleenin saantisuositus on naisille 50 µg ja miehille 60 µg/pv (ennen 40 µg ja 50 µg/pv) ja raskaana oleville ja imettäville naisille 55 µg/pv (ennen 50 µg/pv)

Uutta Pohjoismaisissa ravitsemussuosituksissa oli liikunta-osio:

Aikuisten tulisi liikkua kohtuullisen kuormittavuuden teholla vähintään 150 minuuttia viikossa tai rasittavalla teholla 75 minuuttia viikossa. Lasten tulisi liikkua monipuolisesti vähintään 60 minuuttia päivässä.

Hienoa, että hiilareiden ja rasvan saannin osuutta energiansaannista on höllennetty. D-vitamiinin saantisuositusta oli myös syytä nostaa, mutta onko 10 µg/pv sekään riittävästi väestötasolla?

Uutena elintarvikkeena suosituksissa nostettiin esiin pähkinät ja siemet. Niiden käyttöä varmasti myös suomalaisten olisi vielä opeteltava enemmän. Myös kuidun saannin tärkeyttä korostetaan. Toivon, että suosituksissa tullaan myös korostamaan entistä enemmän vihannesten ja marjojen syöntiä. Niitä kun ei voi koskaan syödä liikaa.

Tyydyttyneen rasvan saantisuosituksiin ei tullut muutosta. Rasvaiset maitotuotteet neuvotaan vaihtamaan vähärasvaisiin. Tätä itse ihmettelen. Olen lueskellut paljon kohortti-tutkimuksia rasvaisten maitotuotteiden käytöstä ja yhteydestä sydän- ja verisuonitauteihin. Niiden perusteella ei voi sanoa, että olisi millään tavalla vakuuttavaa näyttöä, että rasvaiset maitotuotteet, kuten juusto, olisi terveydelle haitallista. Myös Fogelholm puhui rasvaisten maitotuotteiden puolesta painonhallinnassa. Schwab kuitenkin niputtaa kaiken tyydyttyneen rasvan samaan kategoriaan lähteestä huolimatta. On tutkimuksia, joissa juustosta saatu tyydyttynyt rasva ei ole todettu yhtä haitalliseksi kolesterolin kannalta kuin voista saatu tyydyttynyt rasva. 

Toinen ihmetyksen aihe on kaikenlaisen lihan demonisointi. Kuten tilaisuudessa tuli ilmi, ei ole riittävästi tietoa, että prosessoimaton ja prosessoitu liha olisivat yhtä haitallisia terveydelle. Kuitenkin suosituksissa nämä niputetaan yhteen. Mielestäni näin ei pitäisi tehdä ennen kuin toisin todistetaan. Lihaa syödään keskimäärin melko paljon Suomessa, mutta toivottavasti suosituksissa tarkennetaan, keiden lihansyöntiä olisi vähennettävä ja millaista lihaa. (Päivitys: Finravinto 2012-tutkimuksen mukaan naisten raudan saanti on liian alhaista. Ehkäpä naisten olisi syötävä lihaa nykyistä enemmän ja miesten ehkä vähennettävä?) Onko olemassa jokin optimaalinen lihansaantimäärä esim. viikossa? Tästä voi seurata, että esim. vanhukset, joiden proteiinin tarve on muita korkeampi painokiloa kohden, vähentävät entisestään lihan syöntiä. Liha on kuitenkin loistava välttämättömien aminohappojen saantilähde ja myös muiden ravintoaineiden. 

Seuraavina päivinä niin mediassa kuin sosiaalisessa mediassakin tullaan varmasti paljon puhumaan uusista pohjoismaisista ravitsemussuosituksissa. Mitään kovinkaan mullistavaa niissä ei kuitenkaan ollut. Toivottavasti ihmisille niistä olisi apua, kun pähkäilevät omaa ruokavaliotaan ja ehkäpä jopa yrittävät muuttaa sitä parempaan suuntaan. Toivon myös, että lopullisessa versiossa tulee olemaan jotain konkreettisia ehdotuksia, kuinka suositustenmukaisen ruokavalion voi koostaa. Ruokapyramidi alkaa olla aikansa elänyt ja vaikeasti sovellettava käytäntöön.Syömmehän me ruokaa, emme ravintoaineita.